Skolioosin kaari muuttuu nopeimmin silloin, kun lapsi kasvaa nopeimmin. Kasvupyrähdys on siksi se ajanjakso, jolloin seulonta kannattaa parhaiten — ja samalla se jakso, joka menee hiljaisimmin ohi, koska kaari voi suurentua huomattavasti ennen kuin mikään näyttää selvästi poikkeavalta.

Nuoruusiän idiopaattinen skolioosi ei ilmaannu yhtäkkiä. Useimmilla lapsilla kaari on jo olemassa ja pieni ennen kuin kukaan huomaa sitä; kasvupyrähdys antaa sille tilaisuuden suurentua. Kaaren koko ja jäljellä oleva kasvu ovat kaksi vahvinta ennustetta sille, eteneekö kaari. Siksi sama 20 asteen kaari tarkoittaa kuusitoistavuotiaalla rauhallista seurantaa ja yksitoistavuotiaalla aktiivista huolenaihetta.
Ajoitus on täsmällisempi kuin useimmat vanhemmat odottavat. Pitkittäistutkimuksessa, jossa 318 nuorta seurattiin luuston kypsymiseen asti, kaaren nopein eteneminen ei osunut yhteen nopeimman kasvun kanssa — se tuli noin seitsemän kuukautta kasvuhuipun jälkeen, ja jakso, jonka aikana kaaret vielä muuttuivat, jatkui lähes puolitoista vuotta tuon huipun ohi.
Saman ajan kasvunopeustutkimukset tekevät panokset konkreettisiksi. Tutkimuksessa, jossa oli mukana 120 idiopaattista skolioosia sairastavaa tyttöä, kaaren koko kasvuhuipun hetkellä erotteli lopputulokset jyrkästi: niistä, joiden kaari ylitti jo 30 astetta kasvuhuipun aikaan, 83 prosenttia eteni 45 asteeseen tai sitä suuremmaksi, kun taas 30 asteen tai sitä pienempien kaarten ryhmässä osuus oli 4 prosenttia. Rinnakkaistutkimuksessa, jossa oli 43 nuorta poikaa, havaittiin sama kuvio: jokaisella pojalla, jonka kaari ylitti 30 astetta kasvuhuipun aikaan, kaari eteni yli 45 asteen.
Nämä luvut kuvaavat kaaria, jotka olivat jo tiedossa ja jo melko suuria. Kotiseuranta on tämän jakson aikana merkityksellistä siksi, että se lyhentää matkaa kaaren muuttumisen alkamisen ja sen huomaamisen välillä.
Yhtä ikää ei ole. Seuraavat ovat tyypillisiä vaihteluvälejä, eivät sääntöjä, ja yksittäiset lapset poikkeavat niistä kahdella vuodella tai enemmänkin kumpaan tahansa suuntaan. THL:n Menetelmäkäsikirjassa (Opas 14, 2017) kasvun huippu ajoitetaan tytöillä noin 12 ja pojilla noin 14 vuoden ikään.
| Vaihe | Tytöt, tyypillisesti | Pojat, tyypillisesti |
|---|---|---|
| Kasvu alkaa kiihtyä | Noin 9–11 vuotta | Noin 11–13 vuotta |
| Kasvun huippunopeus | Noin 11–12 vuotta | Noin 13–14 vuotta |
| Kasvunopeus huipun aikaan | Yleensä 7–8 cm vuodessa | |
| Kasvu pääosin valmis | Noin 3–3,5 vuotta huipun jälkeen | |
| Hyödyllinen kiintopiste | Kuukautisten alkaminen seuraa yleensä huippua | Y-ruston sulkeutuminen osuu lähelle huippua |
Etenemisen ennustetekijöitä käsitelleessä systemaattisessa katsauksessa kasvun huippunopeus ajoittui keskimäärin noin 11,6 vuoden ikään, keskihajonnan ollessa noin 1,4 vuotta, ja huippukasvunopeus oli 7–8 cm vuodessa. Kasvunopeuskirjallisuudesta kannattaa muistaa myös toinen havainto: noin 90 prosenttia tytöistä oli lopettanut kasvunsa 3,6 vuoden kuluttua omasta huipustaan.
Mikään näistä ei ole skolioosin merkki. Ne ovat vihje siitä, että kannattaa alkaa mitata useammin. Hyödyllisin yksittäinen asia, jonka vanhempi voi tehdä, on merkitä seisomapituus ovenkarmiin kolmen kuukauden välein. Kaksi tai kolme senttimetriä neljännesvuodessa on kasvupyrähdys.
Seulonnan tiheyden tulisi seurata kasvua, ei kalenteria. Suomessa oppilaalle tehdään terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla (valtioneuvoston asetus 338/2011, 9 §), mutta asetus ei mainitse selkää lainkaan: ryhdin tutkiminen perustuu THL:n ohjeistukseen, ei lakiin. THL:n Menetelmäkäsikirjan (Opas 14, 2017) mukaan ryhti tutkitaan 4.–5. ja 7.–8. luokilla kaikilta oppilailta (10–11 ja 13–14 vuoden iässä) pituuden ja painon mittauksen yhteydessä, välineenä skoliometri tai millimetriviivoitin ja vatupassi. Alla olevat välit ovat kohtuullinen kehys kotona skoliometrilla tehtävälle seurannalle, ja ne täydentävät kouluterveydenhuollon tarkastuksia ja hoitavan ammattilaisen antamaa aikataulua — eivät korvaa niitä.
| Tilanne | Suositeltava kotiseurannan väli | Miksi |
|---|---|---|
| Alle 9-vuotias lapsi, ei todettua kaarta, ei skolioosia suvussa | Kerran vuodessa | Kasvu on tasaista ja hidasta; tiheiden mittausten hyöty on vähäinen |
| Kasvupyrähdystä lähestyvä (tytöt 9–11, pojat 11–13) | 6 kuukauden välein | Luo vertailutason ennen nopean kasvun vaihetta |
| Kasvupyrähdyksessä tai kasvua yli 2–3 cm neljännesvuodessa | 3 kuukauden välein | Suurimman muutoksen jakso |
| Noin 2 vuoden ajan kasvuhuipun jälkeen | 3–4 kuukauden välein | Kaaren eteneminen on voimakkaimmillaan vasta kasvuhuipun jälkeen |
| Todettu kaari ammattilaisen seurannassa | Ohjeiden mukaan, lisäksi kotimittaukset käyntien välillä | Kotimittaukset täydentävät seurantakäyntien välejä |
| Skolioosia suvussa, missä tahansa yllä olevassa vaiheessa | Käytä lyhyempää väliä | Skolioosi suvussa on tunnettu riskitekijä |
| Kasvu valmis, kaarta ei todettu | Seulonnan voi perustellusti lopettaa | Etenemisriski pienenee selvästi luuston kypsyttyä |
Ennen kasvupyrähdystä otettu lähtömittaus on poikkeuksellisen arvokas, koska kaikkea myöhempää tulkitaan sitä vasten. Yksittäinen mittaus kertoo paljon vähemmän kuin neljä mittausta vuoden ajalta. THL:n ohjeellisten viiterajojen mukaan kuudesta asteesta alkaen seurantaa suositellaan 6 kk välein kasvun aikana, ja kotiseuranta sopii hyvin täydentämään tätä väliä.
Kotiseulonnassa käytetään Adamsin eteentaivutustestiä ja skoliometria — joko fyysistä mittaria tai älypuhelinsovellusta, joka mittaa samaa vartalon kiertokulmaa. Olennaiset asiat:
Vaiheittainen mittausohjeemme ja Adamsin eteentaivutustestin opas käsittelevät asentoa tarkemmin, ja tarkkuusoppaamme kertoo, mitä tutkimus osoittaa vanhempien kotona ottamista lukemista.
Viiterajat eivät muutu kasvupyrähdyksen aikana, mutta niiden painoarvo muuttuu. Lukema, joka luuston kypsyttyä johtaisi vain rauhalliseen seurantaan, on vahvempi syy arvioon lapsella, jolla on vuosia kasvua jäljellä. THL muistuttaa tästä itse: ”Taulukon viiterajat ovat ohjeellisia, yksilön kohdalla on arvioitava jäljellä olevan kasvun määrä ja kehitystaso.”
| Lukema | Kasvavalla lapsella |
|---|---|
| Alle 6° | Tavanomaisella vaihteluvälillä; pieniä epäsymmetrioita on myös lapsilla, joilla ei ole skolioosia. Jatka yllä olevaa aikataulua. |
| THL Opas 14: 6° tai enemmän (ohjeellinen) | Ohjeellinen seurantaraja: seuranta 6 kk välein kasvun aikana. Aktiivisen kasvun aikana asia kannattaa ottaa puheeksi kouluterveydenhoitajan kanssa, erityisesti jos lukema on uusi. |
| THL Opas 14: 8° tai enemmän (ohjeellinen) | Ohjeellinen ohjausraja: ohjaus lääkäriin. Terveyskylän ja HUS:n erillisessä potilasohjeessa yli 6° johtaa lastenortopedin arvioon ja 7° tai enemmän röntgentutkimukseen; ohjeistot ovat rinnakkaisia eikä niitä lasketa yhdeksi asteikoksi. |
| 2° tai suurempi nousu vertailukelpoisten mittausten välillä | Tärkein signaali kasvun aikana. Muutos merkitsee enemmän kuin yksittäinen arvo. |
Oppaamme siitä, mikä on normaali skoliometrilukema kertoo, mistä nämä viiterajat tulevat, ja vartalon kiertokulma verrattuna Cobbin kulmaan selittää, miksi kiertokulman lukema ei ole kaaren mitta.
Systemaattisessa katsauksessa, joka kattoi 28 tutkimusta ja yli 8 000 potilasta, tunnistettiin ne tekijät, jotka liittyvät johdonmukaisimmin kaaren etenemiseen. Vahvin oli kaaren koko, sen jälkeen luuston kypsyminen ja kaaren sijainti.
| Tekijä | Mihin kirjallisuus liittää suuremman riskin |
|---|---|
| Kaaren koko | Vahvin yksittäinen ennustetekijä; suuremmat kaaret toteamishetkellä etenevät useammin |
| Ikä diagnoosihetkellä | Alle 13 vuotta |
| Luuston kypsyminen | Varhaiset kypsymisvaiheet, kasvua paljon jäljellä |
| Kasvunopeus | Kasvunopeus 7–8 cm vuodessa |
| Skolioosi suvussa | Skolioosi vanhemmalla tai sisaruksella |
| Kaaren sijainti | Rintarangan yksittäis- tai kaksoiskaaret |
| Luuston mineraalitila | Matalan luuntiheyden on raportoitu liittyvän etenemiseen |
Nämä ovat väestötason yhteyksiä, eivät ennusteita yksittäisestä lapsesta. Lapsella voi olla useita näistä eikä kaari etene lainkaan; toisella ei ole yhtäkään ja kaari silti etenee. Niiden käytännön hyöty on siinä, että ne auttavat päättämään, kuinka tiiviisti seurataan — eivät siinä, että ne ennustaisivat lopputuloksen.
Ota yhteyttä kouluterveydenhoitajaan tai omalle terveysasemalle, jos jokin seuraavista täyttyy, äläkä jää odottamaan seuraavaa suunniteltua tarkastusta. Kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri arvioi tilanteen ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen lastenortopedille erikoissairaanhoitoon. Myös yksityinen lastenortopedi, fysioterapeutti tai skolioosiin perehtynyt kiropraktikko on mahdollinen reitti:
Skoliometrilukema on seulontasignaali. Se ei voi diagnosoida skolioosia, se ei mittaa Cobbin kulmaa, eikä matala lukema sulje skolioosia pois — osa kaarista, erityisesti yksittäiset lannerangan kaaret, tuottaa vain vähän pinnan kiertoa. Jos jokin näyttää poikkeavalta, hakeudu arvioon riippumatta siitä, mitä sovellus näyttää. Mittasuhteiden vuoksi kannattaa muistaa, että THL:n mukaan hoitoa vaativa skolioosi ilmaantuu noin kahdelle nuorelle tuhannesta (0,2 %): valtaosalla seuratuista lapsista ei löydy mitään.
Saatavilla iPhonelle ja Androidille.