Vartalon kiertokulma eli ATR on skolioosin seulonnan keskeisin yksittäinen luku. Se kertoo, kuinka paljon vartalo kiertyy toiselle puolelle, kun sitä mitataan skoliometrilla ihmisen taivuttaessa eteenpäin. Tässä kattavassa oppaassa käydään läpi, mikä ATR on, miten se mitataan, mitä luvut tarkoittavat, miten se eroaa Cobbin kulmasta ja mistä löydät tiedon seulontapolun jokaiseen vaiheeseen.

Kun selkäranka kaartuu ja kiertyy, rintakehä ja selkärangan molemmin puolin olevat lihakset eivät enää asetu symmetrisesti. Eteentaivutus korostaa tätä: toisella puolella selkä nousee pieneksi kohoumaksi ja toinen puoli laskee. ATR on tämän puolelta toiselle suuntautuvan kallistuman kulma, joka mitataan asteina epäsymmetrian korkeimmasta kohdasta. Täysin suora selkä antaa lukeman lähellä nollaa astetta; mitä enemmän vartalo on kiertynyt, sitä suurempi ATR on.
Koska ATR mitataan kehon pinnalta, se kuvaa vartalon kiertoa eikä alla olevan selkärangan tarkkaa muotoa. Juuri siksi kyse on seulontamittauksesta: hyödyllisestä, nopeasta ja kajoamattomasta merkistä, joka sanoo ”tätä kannattaa katsoa tarkemmin” — ei diagnoosista.
ATR mitataan eteentaivutustestin aikana. Mitattava taivuttaa ylävartaloaan eteenpäin lonkista, polvet suorina, jalat yhdessä ja kädet vapaasti roikkuen, jolloin selkä on suunnilleen vaakasuorassa. Skoliometri — mekaaninen Bunnell-tyyppinen mittari tai älypuhelimen skoliometri — asetetaan kevyesti selän poikki kohtisuoraan selkärankaa vastaan ja siirretään rinta- ja lannerangan alueella suurimman epäsymmetrian löytämiseksi. Suurin havaittu kulma kirjataan ATR:ksi.
Vaihe vaiheelta etenevä tekniikka käsitellään oppaassa Miten skoliometria käytetään, ja lukemaa useimmin vääristävät virheet löytyvät oppaasta Yleiset skoliometrin mittausvirheet.
ATR-arvoja tulkitaan yleisesti käytettyjen seulontarajojen avulla. Ne ovat suuntaviivoja sen päättämiseen, kannattaako hakeutua arvioon, eivät diagnostisia raja-arvoja.
| ATR-lukema | Yleinen tulkinta |
|---|---|
| Alle 5° | Yleisesti matala; säännöllinen uusintamittaus riittää tavallisesti, erityisesti kasvun aikana. |
| 5–6° | Ansaitsee huomiota ja tiiviimpää seurantaa; tavallinen ohjausraja ylipainoisille lapsille, joilla selkää on vaikeampi arvioida silmämääräisesti. |
| 7° tai enemmän | Laajalti käytetty raja ammattilaisen arvion järjestämiselle. |
| Toistuva, varmistettu nousu | Lukema, joka on korkeampi useammalla kuin yhdellä mittauskerralla samalla tavalla mitattuna, kannattaa tarkistuttaa — vaikka absoluuttinen luku olisi maltillinen. Saman selän toistomittaukset voivat vaihdella useita asteita, joten yksittäinen korkeampi lukema ei sellaisenaan ole näyttöä muutoksesta. |
Sitä, mitä tietty lukema kuten 5°, 7° tai 10° käytännössä tarkoittaa, selvennetään oppaassa Mikä on normaali skoliometrilukema?, ja sen, milloin tulos kannattaa antaa kliinikon arvioitavaksi, käsittelee Milloin hakeutua ammattilaisen arvioon.
Tämä on tärkein ymmärrettävä ero. ATR on skoliometrilla otettu vartalon kierron pintamittaus. Cobbin kulma on kliinikon selkärangan röntgenkuvasta mittaama arvo, ja se kuvaa itse selkärangan sivusuuntaista kaartumista. Ne liittyvät toisiinsa — suurempi kaari tuottaa yleensä enemmän kiertoa — mutta ne eivät ole sama luku, eikä toista voi luotettavasti muuntaa toiseksi. Skoliometri ei voi koskaan ilmoittaa Cobbin kulmaa. Täydellinen vertailu, mukaan lukien se miksi nämä kaksi voivat toisinaan muuttua toisistaan riippumatta, löytyy oppaasta ATR vs. Cobbin kulma.
Skolioosi etenee usein nopeimmin kasvupyrähdysten aikana, ja varhaiset kaaret jäävät helposti huomaamatta. Koska ATR:n mittaaminen on nopeaa ja kivutonta eikä vaadi kuvantamista, se sopii hyvin toistuvaan seulontaan kotona, kouluissa ja vastaanotoilla — juuri niissä ympäristöissä, joissa ajan myötä tapahtuva muutos todennäköisimmin havaitaan varhain. ATR:n arvo ei ole niinkään yksittäisessä lukemassa kuin johdonmukaisessa, samalla tavalla ajan mittaan otettujen lukemien sarjassa.
Suomessa ryhdin seulonta kuuluu kouluterveydenhuoltoon: kouluterveydenhoitaja tarkastaa ryhdin määräaikaistarkastuksissa, tytöillä tavallisesti 10–11 vuoden ja pojilla 11–12 vuoden iässä. Kotona tehty mittaus ei korvaa tätä tarkastusta. Ota lukema ja mittauspäivämäärä mukaan kouluterveydenhoitajalle tai omalle terveysasemalle — lähete lastenortopedin arvioon kirjoitetaan sieltä, jos se on tarpeen.
Käytä Scoliometer App -sovellusta vartalon kiertokulman mittaamiseen ja pidä kirjaa, jota voit vertailla ajan mittaan.
ATR on vartalon puolelta toiselle suuntautuvan kallistuman kulma, joka mitataan asteina skoliometrilla suurimman epäsymmetrian kohdalta ihmisen taivuttaessa eteenpäin. Se kuvaa vartalon kiertoa kehon pinnalla.
Ei. ATR on skoliometrilla otettu vartalon kierron pintamittaus. Cobbin kulma mitataan röntgenkuvasta ja se kuvaa itse selkärangan kaartumista. Ne liittyvät toisiinsa mutta eivät ole vaihtokelpoisia, eikä skoliometri voi ilmoittaa Cobbin kulmaa.
Alle 5° on yleisesti matala, 5–6° ansaitsee huomiota ja 7° tai enemmän on laajalti käytetty raja ammattilaisen arvion järjestämiselle. Myös lukema, joka on toistuvasti korkeampi huolellisissa ja johdonmukaisissa mittauksissa, kannattaa tarkistuttaa. Nämä ovat seulonnan suuntaviivoja, eivät diagnooseja.
Ei. ATR on seulontamittaus. Koholla oleva lukema viittaa siihen, että ammattilaisen arvio on aiheellinen; vain kliinikko, tavallisesti kuvantamisen avulla, voi diagnosoida skolioosin.
Eteentaivutustestin aikana skoliometri — myös älypuhelimen skoliometri — asetetaan selän poikki ja siirretään suurimman kulman löytämiseksi. Suurin arvo on ATR. Kun sama henkilö ottaa jokaisen lukeman samalla tavalla, seuranta ajan mittaan on merkityksellisempää.
Lääketieteellinen vastuuvapauslauseke: Tämä opas on tarkoitettu ainoastaan yleiseen opetukseen ja seulontatietoisuuden lisäämiseen. Se ei ole lääketieteellistä neuvontaa eikä se diagnosoi skolioosia tai mitään selkärangan sairautta. Skoliometri — myös älypuhelimen skoliometri — mittaa vartalon kiertokulmaa seulonnan apuvälineenä; se ei ole sama asia kuin Cobbin kulma, eikä se voi korvata röntgenkuvaa tai ammattilaisen arviota. Tulokset vaihtelevat yksilöittäin iän, luuston kypsymisen, kaaren tyypin, kehon rakenteen, mittaustekniikan ja mittausten johdonmukaisuuden mukaan. Keskustele aina pätevän terveydenhuollon ammattilaisen kanssa omasta tai lapsesi selkärangasta.